Vuokrattavia mökkejä upeissa Kolin Hattusaaren maisemissa Pielisen rannalla.

Mökeissämme voit viettää viikonloppua tai pidempääkin lomaa Hattusaaren rauhallisella etelärannalla, nauttien samalla ympäröivästä luonnosta!

Koe Kolin ja Hattusaaren luonnon monimuotoisuus ja Pielisen vaihtuva ilmeikkyys.

Tutustu mökkeihin ja vuokraushinnastoon ja ota meihin yhteyttä niin katsomme sinullekin varauksen!

Mökkien Historiaa

Mökit ovat entisiä Hattusaren Loman mökkejä. Hattusaaren Loma oli vanhempieni Siiri ja Toivo Vaakanaisen maatilamatkailuyritys.  He aloittivat maatilamatkailutoiminnan vuonna 1982 Toivon kotitilan vanhassa päärakennuksessa. Vuonna 1983 valmistui ensimmäinen mökki, Männikkö, entiselle Hattusaarelaisten venevalkamapaikalle saaren eteläniemeen, ja vuonna 1984 toinen mökki n. 200 m. päähän. Vuonna 1989 valmistui hirsimökki ja 90-luvulla muut Hattusaasen Loman kahdeksasta mökistä. 

Siiri ja Toivo pitivät myös maitokarjaa vuoteen 1994 asti. Osa lehmistä oli jo myyty kesällä 1994 ja loput lehmät, hiehot ja vasikat hyvästeltiin joulun alla 1994. Puhdistettu navetta toimi myöhemmin käsittely-/maalauspaikkana mökkien ulkolaudoille. Äitini olikin usein siellä töissä kun isä oli muuten rakennuksella.  

Maatalous oli varsin työvaltaista, ja ruumiillisesta työstä sai ‘nauttia’ aamusta iltaan. Kun siihen vielä yhdisti maatilamatkailutoiminnan ja rakentamisen, olivat tietyt periodit tosi hektisiä. Toisaalta maatilamatkailutoiminnan harjoittaminen toi paljon uusia tuttavuuksia. Osa halusikin tutustua maatilan karjaan ja vasikoihin, sekä erityisesti niiden ruokintaan. Erilaisten ihmisten tapaaminen olikin vuosien saatossa vanhemmilleni se elämän suola matkailuyrittämisessä. Muistan itsekin opastaneeni vuosien saatossa monia vieraskielisiä vuokralaisia ja erityisesti muistan vuonna 1983 Männiköllä opastaneeni kädestä pitäen erästä keskieurooppalaista perhettä puusaunan lämmityksessä ja veden kuumentamisessa siellä, sekä saunassa toimimista. Ihania ihmisiä ja monia yllätyksiäkin vuosien varrella erinäisten asioiden osalta. Vanhempani pärjäsivät itsekin hyvin ulkomaalaisten vuokralaisten kanssa, vaikka yhteistä kieltä ei välillä ollutkaan.

Minun kolme mökkiäni sijaitsevat vanhempieni 60-luvun alussa ostaman pientilan rantakaistaleella. Kun meillä oli karjaa, kyseiset rannat olivat pusikon peitossa, eikä niitä rantoja käytetty – lehmät tosin käyskentelivät siellä välillä.  Kaikki venetoiminta ja kalastukseen liittyvä (ja myöhemmin rantasaunailu ym.) tapahtui lapsuudessani ja nuoruudessani isäni kotitilan vanhasta venevalkamasta käsin.

Mökkini ovat viihtyisällä, mäntyvaltaisalla rantakaistaleella, jossa maasto nousee jonkin verran pohjoiseen päin mentäessä. Mökeille mennessä on kuitenkin pari osin metsitettyä niittyä, joiden ansiosta lähitienoon kasvillisuus on osin runsas ja monipuolinen kesäisin.  Mökeistä saatava tulo on minulle yksityistä pääomatuloa (vuokratulolähde) ja pyrin laittamaan saaduilla tuloilla joka vuosi mökkejä kuntoon. Vuokraan tällä hetkellä mökkejä keväisin, kesäisin ja syksyisin.

Hattusaaren Historiaa

Hattusaari on ollut ihan oikea saari vuoteen 1976 saakka. Siltaa yritettiin saada aktiivisesti useita vuosia, mutta kai alkuperäiset suunnitelmat olivat liian kalliit. Sitten eräs insinööri sattui ’haaksirikkoutumaan’ saareen myrskyssä ja tuli sattumalta meille kotiin rannasta. Siitä alkoi suunnitteluprosessi, joka tuotti tulosta.

Kävin koko ala-asteen Lahnalammen koululla saaresta käsin. Eli se tarkoitti välillä saaressa hevosella tai vanhalla mossella kyyditystä ja venekyytiä kaikilla keleillä. Joskus oli jään särkemistä rospuuttoaikaan ja joskus keltaisena vellovan veden tyrskyissä selviämistä. Joskus kävelyä narujen ja pakrojen avulla huonolla jäällä salmen yli. Pelastusliivit sain muistaakseni Lieksan kaupungilta vasta ollessani kolmannella luokalla.  Talvella taksi huristeli yleensä tehdyn jäätien yli tuoden koululaiset kotiin. Isäni kuljetti meitä koululaisia ainakin viimeiset neljä kouluvuotta. Lisäksi hän kuljetti saarelaisten maitoja tietyt vuodet.  

Muistot oikeassa saaressa luontaistaloudessa asumisesta ovat ihanat, enkä niitä pois vaihtaisi. Ennen minun ja ikätoverini koulutien alkua, Hattusaaren oppilaat olivat joutuneet olemaan koko ajan kortteerissa mantereen puolen taloissa maanantaista lauantaihin. Perheestä eroon joutuminen oli varmaan aika rankkaa kuusivuotiaalle koulun aloittavalle ja samoin perhekin kärsi tilanteesta.

Saaren elinkeinot ja olosuhteet pystyivät kehittymään vasta sillan tultua saareen. Saareen kulku, kuljetus ja maatalous vaativat paljon ruumiillista työtä ja aikaa. Täten sekään ei tukenut silloin ennen siltaa mitään kehitystä. Saaren maaomistustakaan ei kukaan arvostanut ennen sillan tuloa.

Saaressa asumisesta on paljon muistoja ja tarinoita kerrottavaksi, joihin palaan kenties joskus! Voin myös joskus muistella menneitä oikean saaren ajoilta, jos jotakuta kiinnostaa. 

– Mervi, mökkien omistaja